Elokuva sijoittuu ensimmäisen maailmansodan länsirintaman painajaismaisiin taisteluihin ja olosuhteisiin Pohjois-Ranskassa huhtikuussa vuonna 1917. Nuoret brittiarmeijan taistelulähetit, korpraalit Tom Blake ja William Schofield saavat tehtäväkseen viedä brittikenraalin kirjallisen käskyn seuraavan aamun hyökkäyksen perumisesta. Tämä on tärkeä varoitusviesti toiselle brittipataljoonalle, jolle saksalaiset suunnittelevat väijytystä. Jos viestiä ei saada perille, 1600 brittisotilasta on astumassa ansaan ja varmaan kuolemaan - yksi heistä on kaiken lisäksi Blaken veli. Blake ja Schofield lähtevät suorittamaan lähes mahdottomalta tuntuvaa tehtävää, ja matka kulkee vihollislinjan halki.

Päivä ilman sotaa perustuu sotajouluun 1914, jolloin ensimmäisen maailmansodan taistelut taukosivat spontaanisti yhdeksi päiväksi. Tuolloin sotamiehet uskaltautuivat ulos poteroistaan rintamalinjojen väliselle ei-kenenkään-maalle ja tutustuivat viholliseen joulun hengessä. Vaikka tiukkojen kurinpalautustoimien jälkeen sotatoimet jatkuivat, jäi tuo yksi päivä ihmisten mieliin ja kasvoi ajan kuluessa myyttisiin mittoihin, legendaksi rauhan mahdollisuudesta keskellä mielettömintä sotaa.

Marraskuu 1918. Muutamaa päivää ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä Albert Maillard pelastaa Edouard Péricourtin varmalta kuolemalta. Varakkaan perheen taiteellisesti lahjakasta Edouardia ja vaatimattomasta taustasta tulevaa Albertia ei yhdistä mikään muu kuin sota ja luutnantti Pradelle, joka komentaa joukkonsa järjettömään hyökkäykseen juuri ennen rauhaa. Komento sitoo kolme erilaista kohtaloa toisiinsa. Iloisen 20-luvun alkutahteja virittelevässä Ranskassa, ensimmäisen maailmansodan verisillä raunioilla jokainen yrittää selvitä parhaan kykynsä mukaan. Pradelle aikoo rikastua keinoja kaihtamatta, mutta Edouard ja Maillard laativat nerokkaan, vaikkakin vaarallisen suunnitelman hänen estämisekseen.

In Belleau Wood, France, during the Great War, a soldier named John writes a letter home to his wife Sara in Milwaukee. He writes that her picture "helps me remember what it was like to be me." He tells her about sorties into No Man's Land, and that they have orders tonight to charge. Then, his letter becomes a report of that charge: toward an armed German soldier who doesn't fire, even when John reaches him and jumps into the trench beside him. What happens next brings silence and an end to the letter.